Shoko-Ryu-tyylisuunta

Shoko-Ryu tyylisuunnasta

Vaikka tyylisuunta on nimellisesti uusi, ollaan samaa tyyliä eri nimellä harrastettu Suomessa vuodesta 1976 lähtien. Shoko-ryu tyyli perustuu nimenomaan näihin 70-luvun tekniikoihin. Kehitystä on vuosien varrella tullut jonkin verran, joskin monilta osin on muutosten jälkeen palattu takaisin alkuperäiseen muotoon.

Muutokset 70- ja 80-luvuilla vallassa olleeseen tyyliin on minimoitu. Perustekniikoita pyritään (ja vyökoevihkoja) jatkossakin pitämään melkein muuttumattomina. Katat on jäädytetty niihin versioihin, joita 80-luvun alussa Suomessa tehtiin. Näin pyritään eroon liiallisten muutosten aiheuttamista sekaannuksista ja annetaan harrastajille mahdollisuus keskittyä tekniikoiden muutosten seuraamisen sijasta taitojensa kehittämiseen.

Muuttumaton vyökoevihko ei tietenkään tarkoita sitä, että tekniikoiden monipuolisuutta haluttaisiin rajoittaa. Shoko-ryussa tarkoitus on pikemminkin päinvastoin. Vyökoetekniikat muodostavat vain pienen osan Shoko-ryu karatesta. Vyökokeissa kokelaan osaaminen, erityisesti ylemmissä vöissä, testataan myös vyökoevihkon ulkopuolisilla tekniikoilla.

Shoko-ryu tyylisuunnassa korostuvat pitkälti samat ominaisuudet kuin aikanaan: voimakkaat ja terävät tekniikat, suoraviivaisuus, nopeus, tukevat asennot ja urheilullisuus monin tavoin. Kuten muuallakin, kilpakaratekojen lukumäärä on harventunut valitettavasti myös shoko-ryu seuroissa, jolloin urheilullisuus näkyy toisella tavalla: harjoituksissa kehitetään karatetekniikoiden ohella liikkuvuutta, fyysistä kuntoa ja koordinaatiokykyä.

Shoko-ryu ei kuitenkaan vaadi harrastajalta mitään erityisempää pohjatasoa tai kovaa kuntoa, sillä taitoja kehitettäessä harrastajat kilpailevat lähinnä itsensä kanssa ja liikunnallistenkin ominaisuuksien kehittyminen suhteutuu lähtötasoon. Tyylisuunnan harrastajat ovatkin huomanneet Shoko-ryun etuna kokonaisvaltaisen karatetaitojen ja fyysisten ominaisuuksien kehittymisen.